Vanhan iPodin kätköistä

Netissä törmäilee kaikenlaisiin hassutuksiin. Niin kuin ajatukseen äänikirjojen kuuntelusta. Vanhaa iPodia lataillessa törmää taas kivoihin kappaleisiin, jotka on jo unohtanut. Selvitys lienee paikallaan.

Opettaessa pitää seurata opetussuunnitelmaa ja muita sisältöä rajoittavia ohjenuoria, mutta silloin tällöin sitä löytää aikaa "pakollisten" asioiden ulkopuoleltakin ja ehtii tehdä ylimääräistäkin tuntien lomassa. Silloin opettaminen on hauskimmillaan. Tänään, vaikka oppikirjassa toki Catcher in the Rye mainittiinkin, oli hauska laajentaa tätäkin aihiota keskustellen mm. Mark Chapmanistä, John Lennonin salamurhaajasta, joka tekonsa jälkeen jäi lukemaan Catcheriä Lennonin asunnon ulkopuolelle.

Toki muistakin asioista keskusteltiin jne, mutta J.D. Salingerin teoksen osakseen saama huomio ennen ja nyt johti rentoon sekä luonnollisesti etenevään oppimistilanteeseen, vaikkei näitä osaamisia pysty kokeen muodossa realisoimaankaan.

Pitkästä johdannosta lyhyehkö juttu: törmäsin netissä äänikirja-ajatukseen, joita en siis koskaan ole kokeillut, ja into leimahti hyödyntää työmatkat näin, vaikka sitten Catcheriä kuunnellen. Tähän tarkoitukseen sopii mainiosti vanha (laina) iPod mini 4Gb, joka jäi eläkkeelle vasta viime vuonna saatuani uuden lahjaksi ja joka kunniallisesti teki nohevan paluun 1,5 vuoden tyhjäkäynnin ja pienen lataushetken jälkeen.

Kauan ei kuvankaltainen vanhaherra levännyt laakereillaan, vaan se pääsee uuteen käyttöön, jos saan sinne joitakin kiinnostavia äänikirjoja (hyvillä lukijaäänillä). Suosituksia otetaan vastaan, etenkin hyvistä (englanninkielisistä) kirjoista, joissa saisi olla ennemmin etevä kuin tylsä lukija.

Musiikkiakin tähän postaukseen saadaan, sillä Minin kätköistä löytyi tosiaan kivoja kappaleita, jotka olin tyystin unohtanut. Se oli alkuperäinen aiheeni, kunnes pääsin jaarittelemaan. Laitetaanpa niitä kappaleita muuten tähän.

Meg Baird - Willie O'Winsbury


Black Rebel Motorcycle Club - Done All Wrong


Ben Sollee & Daniel Martin Moore - Something, Somewhere, Sometime
  Ben Sollee & Daniel Martin Moore - Something, Somewhere, Sometime by subpop

Ben Folds - Gracie
  Ben Folds - Gracie by Legacy Recordings

Leonard Cohenin 77. syntymäpäivä

Montrealista maailmalle ponnistanut laulaja-lauluntekijä-kirjailija Leonard Cohen täytti eilen 77. Minulle Cohen on suurista suurin - osittain myös siksi, että tämä jätetään usein vaille loppullista tunnustusta. Lyyrikkona huudellaan useammin Dylanin perään eikä toisaalta Cohenin ääntäkään usein mairitella. Siitä hän tosin itsekin toteaa ironisesti Tower of Songilla: "I was born like this, I had no choice / I was born with the gift of a golden voice".

Luin lomalla kuukausi sitten Ira B. Nadelin kirjoittaman Cohen -elämäkerran. Joululahjaksi saatu kirja unohtui hyllyyn keskeneräisenä, joten tartuin siihen uudestaan. Siitä löytyy toinen toistaan unohtumattomampia kohtaamisia esim. New Yorkin Chelsea Hotelissa Janis Joplinin ym. kanssa. Toisaalta paikoin käsitellään tuskastuttavan yksityiskohtaisesti suhteellisen mielenkiinnottomia tapahtumia - sanon näin jopa vannoutuneena fanina.

Usein olisi ollut mielenkiintoa kuulla lisää tapahtumista esim. kreiseissä levytyssessioissa asetta heiluttaneen Phil Spectorin kanssa. Toisaalta biografiat joutuvat tasapainottelemaan fanien ja peruskirjanlukijayleisön välillä. Cohenin 'taiteilijan sisäisestä kamppailusta' lukeminen oli ehdottomasti kuitenkin inhimillistävää ja kiinnostavaa.

                                                                (Kuvat viimeistä lukuun ottamatta täältä.)

Elämäkerta on kirjoitettu jotensakin yhteistyössä Cohenin kera - siksi myös raadollisetkin paljastukset tuntuivat entistä armottomammilta, kun taiteilija itse on mukana jonkinlaisella panoksella ollut.

Seuraavaksi aikeena on siirtyä Cohenin oman kirjallisen tuotannon pariin: (Jarkko Laineen kääntämät) runokokoelmat sekä romaanit The Favourite Game ja Beautiful Losers kiinnostavat kovasti. Kappaleista oon viime aikoina luukuttanut hupaisaa ja loistavaa Jazz Policea.

Viimeksi kohdattiin sankarin kanssa reipas vuosi sitten Hartwallilla. Keikka oli loistava. Toivottavasti tiemme kohtaavat vielä. Onnea 77-v.

Starlings & The Collectable Few

Meh. Olin oikeastaan aika yllättynyt, miten helppoa, mukavaa ja rentouttavaa oli olla tietokoneetta muutaman päivän ajan. Tietokoneella hengailu, näennäisesti kepeydestään huolimatta on aika raskasta pidemmän päälle. Muutama päivä pelkkää rentoilua ruoan ja sen sellaisen äärellä tuli niin tarpeeseen, että paluu arkeen ja töihin tuntuu taas kerran aika nuhaiselta - joillakin konkreettisemmin kuin toisilla. Heh.

Internet-ympäristön tuossa ajassa jakama informaatio tuntui aluksi vähän tuskaiselta kirittävältä, mutta esimerkiksi Facebookin noin n potenssiin n päivitystä eivät liikuttaneet päiväjärjestystäni mitenkään. Muutos aiempaan oli niukka, mutta oleellisinta oli sen tajuaminen, ettei ole vähänkään tarpeellista tietää miten monella eri tavalla facebook-"kaverit" ovat toivottaneet joulua. Jonkinlaisen henkisen vakauden saavuttamiseksi tietokoneajan vähentäminen voisi olla paikallaan. Kaipaan esimerkiksi huvikseen lukemista aikasta paljon, kaikki kirjat kun tuntuvat olevan niin tiukasti opintoihin liittyviä, että lukemalla muuta lähinnä kerjää ikävyyksiä. Jouluna kerjäsin ikävyyksiä mm. Leonard Cohen -elämäkerran kanssa, joka on näin intohimoiselle fanille aika tarpeellista luettavaa.

Uuden musan aiheuttamat kiksit tekevät nettilättömyydestä kuitenkin tuskaista. Tänäänkin luin myöhässä niin tulevista julkaisuista, ilmaisjoululahjoista ja sen sellaisista. Kuitenkin tuntui, että joulun jälkeiseen postaukseen pitää löytyä mielenkiintoisempiakin asioita, kuin jj:n mixtape. Ja löytyikin, itselleni hieman vieraampia bändejä kaksin kappalein. Starlings ja The Collectable Few. Britanniasta kumpainenkin.

Starlingsin hiljattain julkaistu (20.12.) single Weight in Gold tuntui aluksi niin juustoisen häpeilemättömältä elektro popilta, että sitä ihan mietti kehtaako tästä edes tykätä. Miksikäs ei! Ajattele kasarielektroa á la Duran Duran ja Talk Talk sekä aallolla ratsastamista ja saatat saada kuvan Starlingsistä. Ensi vuonna julkaistavan debyytin tuottaa Beyond the Wizard's Sleevestä tuttu Richard Norris. Boo-yah. Saatanpa tästä kiinnostuakin.

Näin postausta kirjoittamassa huomasin, että NME olikin jo valinnut sheffieldiläisen Starlingsin 2011 Ones to Watch -listalleen. No, enpä NME:tä seuraa, niin eipä tuo haittaakaan. Weight of Goldista löytyy muuten sitten myös mm. Starkeyn remix.

  Starlings - Weight in Gold (Radio Edit) by STARLINGS

The Collectable Few on ihan melkein yhtä menevää new wavea / indie rockia, ainakin tammikuun lopulla julkaistavalla singlellään Headstrong. Länsilontoota tallustavan bändin sukulaisbändinä voisi nähdä Mystery Jetsin. Tsekkaa Spotifystä bändin EP Half The Night, jolta tämä uusi sinkku ei tosin löydy.

  The Collectable Few - Headstrong by Laissez Faire Club