Päädyttiin sitten perjantai-illalla tsekkaamaan yksi kiinnostavimmista suomalaisista bändeistä: Burning Hearts. Oikeastaan bändin materiaali on ollut kauttaaltaan vakuuttavaa, Aboa Sleepingistä ja Night Animal -sinkkujulkaisusta lähtien aina hiljattain ilmestyneeseen Extinctionsiin. 22.30 oli merkitty alkamisajaksi, mutta meidän myöhästelijöiden - ja kuulemma muidenkin - onneksi bändi aloitti tyylikkäästi myöhässä.
Uusi levy on toki saanut palstatilaa ja tähtiä monen muunkin suomalaisen edestä, mutta oli silti yllätys että Burning Heartsin levyjulkkarit vetivät Dynamon täyteen: paikalla tietysti myös Turun yö- ja musiikkielämästä tuttuja naamoja paljon, kuten Jori Hulkkonen sekä Nighsatanin ja The New Tigersin tyyppejä.
Täytyy myöntää, että mulla oli omat epäilyni että miten levylle erinomaisesti tallentunut harras ja ihana tunnelma siirtyisi liveen, mutta onneksi epäilyt osoittautuivat turhiksi. Dynamon pikkuruiselle lavalle asteli kokoaan suurempi ja sympaattinen bändi, jonka esiintyminen oli hillityn hurmaavaa, biisien liveasu huippuunviritetty ja yleisö valloitettu. Luonnollisesti Into The Wilderness ja encoreen säästetty Burn Burn Burn keräsivät suurimmat suosionosoitukset. Etenkin jälkimmäinen kasvoi suureksi kappaleeksi livenä. Noin muuten oli aika pirun vakuuttavaa, miten tasaisen laadukasta muu levyn materiaali on.
Yksi valitus tosin: ei kuultu vanhoja kappaleita. (No hei, se oli levynjulkkarikeikka). Korvasin sitä puutetta ostamalla sitten Night Animal -seiskan ja Aboa Sleepingin cd:nä. Extinctions jäi ostamatta, koska 12" ei mahtunut laukkuun. Nyt voi sanoa nähneensä erinomaisen paikallisbändin ennen kuin maailma vei sen lopullisesti mennessään. Kudos to you, Burning Hearts.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti