Mun juhannus olikin lopulta sitten aika nopeesti ohi ja siihen kuului onneksi kiitettävissä määrin myös lepoa - ja aika vähän tätä musahinuttamista. Pian taas töihin sitten jea. Kappalevalintojen jälkeen pieni kokoava maininta myös viime aikoina nähdyistä leffoista.
Bombay Bicycle Club - Shuffle. BBC on pyörinyt silmissä jo ennen kuin musiikki-innostus horjahti sen ratkaisevan liikkeen eteenpäin. Alku-uran eepeiden iloinen indierokkailu vaihtui hienoon folkkailuun viime levyllä. Nyt ilme uudella kappaleella on taas hieman eri, se jopa muistuttaa hieman Rubikia alun pianokuvion takia. Varsin kiva kappale. Uusi levy A Different Kind of Fix julkaistaan elo-syyskuun vaihteessa.
Clap Your Hands Say Yeah - Same Mistake. Amerikkalaisrokkarit ovat jopa yllättäen aika pitkän linjan miehiä, tai ainakin tuntuu siltä, kun tältä porukalta ei ole uutta kuulunut aikoihin. Tämä uutukainen on niin klassisen pirteä tapaus, että sitä huomaa jo ensikuuntelulla rallattelevansa mukana ja kappaleen loppuvan liiankin nopsaan Uusi albumi Hysterical ilmestyy syyskuussa. Tämäkin hieno kappale.
Joywave - Ridge. Elektroa tarttuvassa paketissa. Uusi Tympanogram -blogin julkaisema sinkku on kuin kasaripoliisisarjasta mutta tanssittavassa muodossa. Joywave nähtävästi kasvaa joka julkaisulla - ja Rochester rokkaa.
Ridge by JOYWAVE
Still Corners - Cuckoo. Tässä on ihana bändi ihanaäänisella naislaulajalla. Täälläkin jo nähty ja kuultu Still Corners sai kuvailun Beach Housen ja Mazzy Starin osasia yhdistelevänä bändinä, mutta tunnelma on useimmissa kappaleissa hienovaraisempi kuin esimerkiksi Beach Housella. Debyyttialbumi Creatures of an Hour julkaistaan lokakuussa. Mahtia!
Still Corners - Cuckoo by The Line Of Best Fit
- - - - - - - - - - - - - -
Jyeajea. Leffoista piti joskus alunperin olla enemmänkin juttua, kun se olisi ollut niin vaivatonta, mutta lopulta tajusin et leffakritiikit ei oo mun juttu - eikä niihin presseihin vaan jaksa valua. Silti, viime viikkojen leffavalikoimasta oon nähnyt umpisurkeat Kauhean kankkusen jatko-osan ja Pirates of the Caribbeanin neljännen, joihin ei rahapussiaan kannata tyhjentää.
Mukiinmenevistä voisi mainita ehkä Liam Neesonin ja January Jonesin tähdittämän Unknowin, joka ei tarjonnut oikeastaan mitään ihmeellistä, mutta oli ihan kelvollinen jos ei muuta ole tarjolla. Simon Peggin Paul taasen oli hienoinen pettymys, mutta miehen aiemmille sekoiluille lämmenneille varmasti ihan mukiinmenevä. X-Men: First Class oli jotenkin mieleen - yllättävää mutta hienoa oli, miten Michael Fassbender Erik Lehnsherrinä jätti James McAvoyn Charles Xavierin täysin varjoonsa.
Jo leffassa olleista katsottiin eilen Vuosi Elämästä (Another Year). Täytyy sanoa, että Mike Leigh'n elokuva kolahti todella kovaa. Yksi parhaista mitä olen vähään aikaan nähnyt. Teattereissa edelleen pyörivistä nousee kaksi ylitse muiden: Melancholia ja Klovni. Kaksi tämän vuoden parasta elokuvaa - vaikka tuo onkin sanottava varauksella.
Melancholia on tietysti von Trierin viimeisin taidonnäyte, josta en uskonut pitäväni. Se on saanut paikoin ristiriitaisen vastaanoton, mutta suosittelen ehdottomasti. Parasta mitä teatterilevityksessä on tällä hetkellä.
Klovni taasen on saanut melko kehnoja arvioita, mutta se ei ole toistaiseksi jättänyt yhtäkään tuttua - tai vierasta - kylmäksi. Tanskalaiskomediassa koetellaan rajoja ja ne ylitetään, hulvattomin seurauksin. Jos roisi ja rankka huumori ei putoa, suosittelen jättämään väliin. Tämä komedia osui juuri niihin nuotteihin, joihin Kankkusen olisi pitänyt osua. Kertonee kulttuurieroista, jos tämä oli Tanskassa K11, Suomessa K15. Kankkusen jatko-osakin selvisi suomessa K13 -tarralla. Suomessa sensuroitiin Klovnin kakkosjuliste, Tanskassa ei edes ensisijaista jullaria, joka löytyy täältä.
En ole vähään aikaan kuullut kenenkään nauravan yhtä tuskaisesti ja lujaa elokuvissa kuin Klovnin näytöksissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti