Tässä on bändi, joka on sivuutettu aivan liikaa: niin vuoden parhaat -listoilta kuin soittolistoiltakin. Hyviä arvosteluja saanut Two Dancers nimittäin sisältää paljon vokaalihassuttelua ja unenomaista tanssibiittiä. Luulisi kelpaavan kun oikein Last.fm suositteli. Jokin aika sitten vaivauduin kirjautumaan sisään ja eikös se mokoma sivusto suositellut tätä pumppua. Kappaleilla lauletaan vähän dialogin omaisesti, kun äänen korkeudet vaihtuvat ikään kuin vastauksena aiemmalle äänessä olleelle. Välillä laulajan ääni kuulostaa jopa vähän Antony Hegartylta.
Bändin kappale Ambling Alp helmikuussa ilmestyvältä levyltä Odd Blood sai minut ainakin muistelemaan, millaista se aiempi Yeasayer olikaan levyllä All Hour Cymbals (2007). Yhtye oli itse kuvaillut soundinsa menneen yksinkertaisempaan suuntaan, mutta edellämainitusta singlestä sitä yksinkertaisuutta ei ole kenties niin helppo huomata. Uutta levyä odotellessa on sangen mieluisaa palata All Hour Cymbalsin pariin, sillä sekin on oikein kelpo levy, jolta löytyy kuitenkin seuraavanlainen helmi:
Animal Collective
Lähes julkaisemisestaan saakka Animal Collectiven levy Merriweather Post Pavilion on roikkunut kärjessä tai kärjen tuntumassa yhdessä Dirty Projectorsin Bitte Orcan kanssa. Levyllään bändi toki osoitti olevansa vakavasti otettava ja kunnianhimoinen kokoonpano, mutta itselleni levy ei aivan vuoden parhaaksi lukeudu. Animal Collective on vuoden loppua kohti jälleen ajankohtainen Fall Be Kind EP:n julkaisun myötä. Eikä tätä EP:tä pidä sivuuttaa, sillä kovin hienoja ralleja AC:lla tuntuu riittävän:
Vielä loppuun hieman naurettavalta kuulostava maininta:
Twilight OST
Ymmärrän, että muutamia hekoilututtaa, mutta oikeasti tällä soundtrackillä on ihan tekijämiehiä ja -naisia musisoimassa: Thom Yorke, Bon Iver, Grizzly Bear, Sea Wolf, Lykke Li jne. En ole nähnyt kyseisiä elokuvia enkä tunne koko saagaa sen kummemmin, mutta nämä leffamusat ovat aika rautaisia. Aiemmallakin soundtrackillä taisi olla Iron & Wineä ja sen sellaista. Pelkästään periaatteesta tätä kokoelmaa/leffasarjaa ei kannata vastustaa, sen verran hienoja kappaleita levyllä loppujen lopuksi on.
Varsinkin Bon Iverin ja St. Vincentin yhteistyössä levylle työstämä kappale, Rosyln, on mielestäni ehtaa Bon Iveria ja suosikkibiisejäni (ja soitetuimpia) kuluneelta syksyltä. Kyseinen kappale sai Justin Vernonin Bon Iverille epämääräiseksi ajaksi määrittämän tauon tuntumaan vieläkin ikävämmältä. For Emma, Forever Ago ja Blood Bank sisältävät kuitenkin niin hienoja biisejä, että parempaa saa hakea.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti