Näistä levyarvosteluista alkaa vähitellen tulla ihan tapa, kun näitä tulee otettua esille albumi per viikko -tahtia nykyään. Tämänviikkoiseen arvosteluun oli ehdolla muutamakin levy, mutta jotenkin en tuntenut niitä ihan omiksi tai en kyennyt tarttumaan niihin tarmolla, jonka ne ansaitsivat. Lopulta valinta kävi Horse Feathersiin.
Ehdolla oli mm. Broken Social Scenen Forgiveness Record (NPR:n ennakkokuuntelussa), jota en ehtinyt kuuntelemaan kokonaan aamulla. NPR:n sivuilla on myös The Hold Steadyn uusi albumi kuunneltavissa, mutta en tunne bändiä niin hyvin ja jostain syystä en vain halunnut tarttua siihen. Kummankin edellä mainitun levyn julkaisupäivä on toukokuun 4. päivä. The Radio Dept.in Clinging To A Scheme taasen olisi Spotifyssäkin tarjolla, mutta sen tutkailun ajattelin jättää fanaattisimmille - ehkä - eikä Cariboun Swim avautunut useiden kuuntelukertojenkaan jälkeen niin kuin olin toivonut, esim. kuten Four Tet avautui.
Näistä levyistä ei siis sopivaa löytynyt. Kunnes pistäydyin katsastamaan jälleen 3voor12 -sivuston tarjonnan. Ja siellähän se oli: Horse Feathersin Thistled Spring. Olinpa sen huomisen julkaisupäivän merkinnyt ihan muistiin, joten päätinpä levyn tarkistaa. Amerikkalainen Horse Feathers soittaa folkia bluegrass-vaikuttein.
Sattumalta viime aikoina oma folk-mieltymykseni on alkanut näkyä yhä enemmän esittelyyn otettujen bändien ja levyjen myötä. Näin on käynyt suhteellisen huomaamatta. Tarkoitus ei missään vaiheessa ole ollut profiloitua mihinkään yhteen musiikkilajiin - eikä ole vastedeskään. Kohtalaisen satunnaisesti jokin bändi tai kappale tänne päätyy.
Ja tänään se onnekseni on Horse Feathers.
Alunperin duona aloittanut nykyinen nelikko pukkaa ulos kolmatta albumiaan. Itse lähdin Thistled Springin tutkailuun melko avoimin mielin vaikkakin pohdiskellen, että on oltava jokin syy miksen ole aiemmin oikeastaan kovinkaan paljon bändin musiikkiin tutustunut. Ensimmäisen kolmen kappaleen aikana olin jo haltioissani: nimikkokappale, sitä seuraavat Starving Robins ja Belly of June kuljettivat kauniisti ja verkkaisesti, hillitysti kuiskaten alkupuolta eteenpäin.
Mitä pidemmälle levy eteni, sitä kovempaa toivoin, ettei kappaleiden laatu laskisi eikä miltei konseptilevyn kaltainen tunnelma laantuisi hetkeksikään. Thistled Spring nimittäin on tallentaa tietynlaisen maiseman tunnelman kuin laadukas leffasoundtrack. Uudisraivaajan kevät Yhdysvaltojen vilja-aitassa, uudelleensyntyminen, toivonpilkahdukset taivaanrannassa - omat mielleyhtymäni ovat toki stereotyypeissään naurettavia, mutteivät välttämättä vääriä, sillä mm. näin lukee bändin kotisivuilla uudesta levystä:
from the first piano notes of the title track, plinking like spring rain on a windowpane, Thistled Spring shows itself to be an album of rebirth, renewal, and fragile hope.
Hienovaraisuus ja laulaja Justin Ringlen laulu käyttävät voimavaransa läpi levyn yhtä tehokkaasti. Jousisoittimet, banjo ja Ringlen sanoitukset käyvät vääjäämättä ylle kuin pitenevät varjot auringon laskiessa. Kappaleista on vaikea hakea erottuvia, esim. singlejulkaisuiksi tarkoitettuja, mikä osaltaan kertoo yleensä joko siitä, että levy on tylsä tai että se on tasaisen laadukas ja kokonaisuuspainotteinen. Tässä on kyse jälkimmäisestä. Jos tunnistat itsesi seuraavista asioista, saattaa Thistled Spring olla sinua varten: pidät Bonnie 'Prince' Billystä, pidät Great Lake Swimmersistä, pidät folkista, levyn tunnelma on sinulle ehdottoman tärkeää.
Horse Feathers on tehnyt hienon levyn, jonka maltillisuutta ja ilmaisun tarkkuutta on vaikea jäljentää. Nyky-folkissa paikkansa löytäminen on vaikeaa, mutta HF:n tuotannossa se on koko ajan lähempänä. Erinomainen suoritus. Suosittelen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti