Oon viime päivinä mieltynyt yhä enemmän Mogwain kappaleeseen Rano Pano. Kun se marraskuussa tuli ilmaislataukseksi, en tainnut kovinkaan paljon kiinnostua - kuuntelin koko kappaleen ensi kerran vasta tämän vuoden puolella.
Hardcore Will Never Die But You Will -nimistä levyä helmikuulle Sub Popilta ulos puskeva skottibändi ei suoraan sanoen lukeudu lempiyhtyeisiin, vaikka ei se toisaalta inhokkikaan ole. Siksi kenties kesti antaa uusille kappaleille edes jonkinlainen mahdollisuus. Koitin tässä miettiäkin jotain sopivaa aasinsiltaa, jolla olisin saanut näin hektisessä blogimaailmassa jo "vanhan" kappaleen esiteltyä. Nyt kun siis olen Rano Panoa soitellut kellojen ympäri ja todennut sen äärimmäisen tarttuvaksi ja jotenkin jopa herkäksi kappaleeksi - rosoisuudestaan huolimatta. Aasinsiltaa ei ole, joten tässä Rano Pano Mogwailta. Lempikappaleeni tällä hetkellä. Myöhässä, mutta kuitenkin.
Se vähä, mitä koko levyä olen onnistunut kuuntelemaan, on ollut mieleistä ja maukasta. Mitä nyt tietysti nettifoorumeilla sitä on jo ennakkoon ehditty niin puolustelemaan kuin miinoittamaankin (ilmeisesti joillekin faneille tämä on liian helposti lähestyttävää). Seuraava singlelohkaisu HWDBYW:ltä on San Pedro. Eka piti laittaa nämä kappaleet jotenkin vertailuun singlevalintojen onnistumisesta, mutta nautitaan sittenkin vaan.
P.S. Olishan tosiaan voinut linkkailla Rano Panon uutukaiseen videoon, mutta se on ekslusiivina Guardianin sivuilla - mikäli sen haluaa tsekkaila.
Mäkin olen aina suhtautunut jotenkin epäilevästi Mogwaihin, mutta Rano Pano oli kyllä hieno. Melkein vois alkaa odottaa levyä :D Ja ehkä sitä ennen tutustua vähän tarkemmin tohon vanhempaankin tuotantoon. Osaatko suositella mitään hyvää?
VastaaPoistaEn missään tapauksessa ole Mogwai-expertti, mutta Mr. Beast ja Come on Die Young ovat kelpo levyjä. Mr. Beast lienee (3 x ehkä) fanien keskuudessa se arvostetuin.
VastaaPoistaJuuh, en minäkään missään nimessä expärt, mutta noi on ne levyt jotka fanien huulilla useimmin värisevät. Ja jotkut tietty arvostaa aina ekaa levyä, esim. tässä tapauksessa Young Team. Toisaalta myös Happy Songs For Happy Peoplen jotkut mainitsee. Mutta juu, aloita vaikka noilla Antin suosituksilla.
VastaaPoistaTää on Mogwain paras levy ainakin 10 vuoteen. Ehkä jopa kolmeentoista. Lisäks tää on tarpeellisin post-rock-levy noin viiteen vuoteen. Ei mestariteos, mutta puhaltaa koko genreen uutta elämää. Oon ihan liekeissä tosta levystä.
VastaaPoistaVanhoista levyistä Young Team ja Rock Action on ne jutut. Tää hioo Rock Actionin melodisuutta vielä pidemmälle ja Young Team tekee lähes kaikesta muusta kitarapostrockista (eli esim. koko Explosions in the Skysta ja God Is an Astronautista) turhaa.
No nyt se ainakin vaatii paremman tutustumisen. Mäkin oon ihan tykkäilly siitä, mut en nyt liekeissä kuitenkaan oo.
VastaaPoista