Tähän postausformaattiin valikoituu lähes poikkeuksetta brittiartisteja. Väliäkö tuolla, sillä en nyt aivan karttaa tuijottele kun musiikkia kuunnellessa. Pohjoislontoolaisen Jess Millsin popkappaleet ovat pyörineet hyppysissä pitkin kevättä hyppysten saamatta mitään aikaiseksi. Sääli, sillä tällä on nousupotentiaalia ihan riittävästi.
(Kuva: jessmills.co.uk)
Tykkään ihan verrattomasti tästä ihanaisesta artistista: mm. Live For What I'd Die For ja Vultures -kappaleilla yhdistyy nokkelaan vetoavaan tapaan popmusisointi ja räväkämpi, vaikka tanssittavampi, soundi. Millsissä näkyy arkkityyppisesti brittiskenen ominaispiirteet, jotka tuovat laajan onnistumispotentiaalin artistille: listamusiikin ei tarvitse olla aliarvioivaa tai laiskaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti