Oon yrittänyt monta kertaa, enkä tosiaan kovin menestyksekkäästi, niputtaa alkuvuoden albumijulkaisuja jotenkin näpsäkästi saman otsikon alle. En edes aio yrittää enää, kerron nyt vaan mistä tykkäsin ja mistä en. Jaottelun tarjoaa eduskunta.
__
Nämä ovat siis selkeästi sellaisia, joiden odotan päätyvän vuoden parhaat listalle - ainakin melkein. Meinaan vähän joka välissä julistaa jonkun noista lemppariksi, mutta en osaa. Tällä hetkellä PJ Harvey on vahvoilla, kuun alussa taasen The Decemberists. Toisaalta myös Cut Copyn paluu on jopa etevämpi kuin viime levy. Destroyeria pitäis useimpien kuunnella, ehkä nyt jo vuoden parhaita - se on etevämpi '11 versio Twin Shadow'sta, ainakin ilmiönä.
The Decemberists - The King Is Dead
PJ Harvey - Let England Shake
Destroyer - Kaputt
Cut Copy - Zonoscope
James Blake - James Blake
__
Tämä "ei"-lista on tieten tahtoen lyhyt, sillä tämä blogi ei ole dissausta varten - ainakaan periaatteessa. Ja Ritualin dissaaminenhan on tietysti yhtä omaperäistä kuin..öh..mikä?, mutta silti se on harvinaisen kurainen tapaus. No, en kyllä sille ekallekaan albumille syttynyt. Lia Icesilta odotin kovia, mutta suutariksi jäi, kuten Sam Beaminkin tuotokset. En tiedä tosiaan mitä Iron & Winelle tapahtui. Tosin on siitä tykättykin.
White Lies - Ritual
Lia Ices - Grown Unknown
Iron & Wine - Kiss Each Other Clean
__
Nämä tyhjät nyt sit on sellasia, et ekaks saattoin syttyillä, mut sit on mei'än yhteinen liekki sam'nut. Calvi olisi tehnyt mieli laittaa "ei"-listaan, mutta annan mahiksen vielä. Niin kuin kenties muillekin. Violet Cries on noista lemppis.
TYHJIÄ.
Anna Calvi - Anna Calvi
Esben and the Witch - Violet Cries
Bright Eyes - The People's Key
Mogwai - Hardcore Will Never Die, But You Will
__
Nämä aion kuunnella lähiaikoina läpi tarkkaan. En ole siis kuunnellut vielä kokonaan. Tosin esim. turkulaisen The Friendin debyytti pitäis ja ois kiva jostain saaha kuunteluun. Vinkvink! Tähän porukkaan ois mahtunut muitakin, mutta nuo nyt kiinnostivat kirjoitushetkellä eniten - siis jo ilmestyneistä.
Tapes 'n Tapes - Outside
LCMDF - Love Nature
The Friend - Athletic Girls
Tuntuupa turhalta postaukselta. No mutmut, se piti saada jotenkin ulos. Pitäis yrittää olla kuuntelematta näin kertakäyttöisesti levyjä, ja tietty musaa ylipäänsä. Noh, ainakin Harveyn levyssä riittää syventymistä. Sen pariin siis.
Mulle taas toi Cut Copy ei oikein auennu, olihan se ”ihan hyvä”, mukavan retro ja kaikkee, mutta ei oikein jääny kunnolla mieleen. Mut Destroyerista ja White Liesista oon samaa mieltä.
VastaaPoistaPöö, Mogwai tyhjissä?? Huippu levy ;)
Mut mulla on Esbenkin tyhjissä vaikka olin ihan huumassa siitä aluks. Se on vähän sellasta kun alkuinnostus laskee, kyl Mogwaikin aluks innostutti, mut nyt se on mun mielestä aika keskinkertainen. Ehdin vielä muuttaa muutaman kerran mieleni.
VastaaPoistaCut Copy taasen on mun mielestä aika jees. Tosiaan ehkä jopa parempi kuin viime albumi, mut nä on näitä mielipidejuttuja.
Komppausta PJ Harveyhin. Ihan mielettömän hieno levy! Tai no katsotaan nyt mihin alkuinnostus johtaa. Calvin kanssa kun kävi samat kuin sulla.
VastaaPoistaEsbenistä pitää kyllä olla eri mieltä. Tykkäilen yllättävänkin paljon. Tai mun ei missään olosuhteissa pitäis digata tuollaisesta musasta, mutta diggailen todella paljon.
Cut Copy tosiaan on hyvä. Parempi kokonaisuus ehkä kuin In Ghost Colours, mutta eipä tuolla Hearts On Firen kaltaisia täkyjä ole.
Ja kai nyt vielä pitää kommentoida, että konseptisi plagioidaan luultavasti aika pian. ;)
Cut Copyn uusin on meikästä tosi hyvä! Harmi että viimeinen kappale on sellainen 15 minuutin pläjäys, ei tälläinen MTV-nuori sellaiseen jaksa keskittyä! Ai LCMDF:n levy on näemmä jo ilmestynyt, olin missannut sen täysin, kiitti vinkistä!
VastaaPoistaHyvä kun muistutit, Athletic Girls löytyy hyllystä, mutta se ei ole vielä päässyt koneelle mp3-muotoon asti ja kuunneltavaksi.
VastaaPoista