Näytetään tekstit, joissa on tunniste Breton. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Breton. Näytä kaikki tekstit

24.12.2010

Breton - December

Listaaminen on kivaa, vaikka näin päättämättömälle ihmiselle tosi vaikeeta. Listausten aikaan on muutenkin hyvä koittaa päästä sisälle uusiin musiikkiblogeihin katsomalla, miten paljon lista vastaa omaa makua. Tai sitten katsoa, pitikö blogin antama kuva yhtä listan kanssa. Listojen aika on kuitenkin vähäksi aikaa tässä blogissa ohi, jotta puunmaku suusta kaikkoaisi edes hetkeksi. Sitäpaitsi, uusien juttujen hypistely alkaa kasautua, joten niitäkin pitää purkaa.

En aikonut edes postailla enää pyhinä, mutta niin vain näitä innostumisia löytyy. Breton on brittiläinen bändi/videokollektiivi, josta olen aiemminkin huumaillut. Tämä on ehdottomasti bändi, josta tulemme kuulemaan paljon. Vaikka sen kappaleiden habitus saattaakin olla musiikillinen vastine kädet puuskassa olevalle ihmiselle, on sillä lähestyttäviä, jopa popkaavaisia, kappaleitakin. Osuvaan ajankohtaan videon saanut December on yksi näistä kappaleista, joiden kehonkieli on avoimempaa. Käsittääkseni video on poikien omaa käsialaa - eikä sekään hassumpi.



Jotta tämä kehonkielivertaus vietäisiin naurettavasti loppuun asti, tässä vielä saman bändin kappale RDI, josta postailin aiemmin ja joka on niitä vaikeampia kappaleita. RDI on se vaikeastilähestyttävän, yrmeän ja ylimielisen näköinen kaveri, jota et osaa lähestyä millään, mutta kun vahingossa tutustut, on se sitäkin antoisampi ystävyys. Mä oikeasti uskon, että vaikeastilähestyttävät ihmiset on usein paljon mielenkiintoisempia, kunhan avautuvat - käytännössä olen tämän huomannut usein. Ei sillä et avoimemmissa ihmisissä toisaalta mitään vikaa olis. Jepjep. Se kappale ->

_______________________________________________________________

JA. Jotta teidänkin joulu sais yhtä kreisin/psykedeelisen vaihteen, tsekatkaa tämä kappale. "Santa Claus on a helicoptaaaa!" Siis täh.

4.11.2010

Juuri nyt kuuntelussa

Aihevalinnassa, toisin sanoen bändivalinnassa, on ollut hieman vaikeuksia. Uutta musiikkia ja uusia bändejä tulee päivittäin vastaan. Vaikka pitäisi niistä monestakin, alan miettiä mistä tai kenestä viitsisin postailla, ja kun sille linjalle lähden, jää kirjoittelu yleensä väliin. Mikä on tietysti harmi jo senkin kannalta, että musiikki on kivaa jaettuna.

Tällä kertaa en oo vaan osannut päättää kenestä kirjoittelisin. Ja toisaalta oon alkanut vähän vierastaa sellasia postauksia, jotka kokoavat useamman bändin saman otsakkeen alla. Silti, en osannut luopua yhdestäkään näistä kappaleista. Niistä jokainen on ollut fyysisessä tehosoitossa viime aikoina.

Ensin jo pari viikkoa soinut Chad Valley, jonka Ensoniq Funk -kappaleesta en ole millään päässyt yli. Ääretöntä korvakarkkia, joka saa sateenkaaret ja auringonsäteet vilkkumaan silmissä.



Toisaalta tämä Korallrevenin Honey Mine, jolla kuullaan Taken by the Trees -nimellä esiintyvää Victoria Bergsmania. Lopputuloksena ylivertaista ruotsalaisuutta.



Lopuksi kaikkein vaativin ja kenties hienoin kappale, Bretonin RDI. Fucking Dance -blogissa arvuuteltiin, onko tämä nyt postmathpunkpopia. Mä en ainakaan kaipaa yhtään lisägenrejä. No, Breton vaikuttaa aika kovalta porukalta, joka kaiketi harrastaa videoinstallaatioita musiikin lisäksi. Kuulenko tässä dubstepiä?

  RDI by bretonlabs
______

Ja juu. Oon tietty poppaillu I Blame Cocon levyä ja rokkaillu Broken Recordsia. Nyt siis nekin levylautasella. Ja Spotifyssä. Tässä joka tuutista musiikkia postaukseen.