Mennään vähän tumbriksi. Saattaa hajota kasetti miedosti tänään Ruissalon Kansanpuistossa, (jos)/kun Baptism rikkoo äänentoiston ja Alice Glass sekoilee. Muuten kiinnostaa Ruger, 'Boots ja Nimipäivät.
- Favourites of 2012
- Finnish albums TOP10
- International albums TOP10
- Fnsh songs TOP12
- Intl songs TOP12
- EPs TOP5
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Crystal Castles. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Crystal Castles. Näytä kaikki tekstit
6.7.2013
5.2.2013
Banks - Before I Ever Met You // Ruisrock 2013 ekat kiinnitykset
Moi, helmikuuta! Tykkään jauhaa, esim. festarikiinnityksistä. Laitoin tähän Ruisrock-puinnin seuraksi losangelesilaisen Banksin, laulaja-lauluntekijän. Innoittajinaan Fiona Apple ja Lauryn Hill Banksia seurataan kovin odotuksin. Ainakin uudella Before I Ever Met Youlla on sielua á la Tanita Tikaram. Sanoituksetkin ovat kohdallaan, mistä tykkään kovasti.
Artistijulkistuksiin tutustuessa ensireaktio on usein käytännönläheinen - päiväjakoa obsessoiva. Helpoksi ei ole tänäkään vuonna tehty aikataulua. Perjantaille on saatu monena vuonna toivottu Band of Horses ja Editors näistä hieman suuremmista bändeistä. Toivottavasti Band of Horses onnistuu hengenheimolaisiaan, Fleet Foxesia, paremmin. Jessie Ware lienee osittain tullut kaupanpäällisenä, mutta saattaa olla tsekkauksen arvoinen akti. Toisaalta Pää Kii ja Karri Koira ovat oivia poimintoja, sillä kumpikin on saanut niin kriitikkojen huomion kuin kuluttajan kukkaron. Karrihan järjesti samana iltana kaksi keikkaa Klubilla taannoin.
Lauantailla löytyy osittain aika hyvää profilointia, vaikkeivät HIM ja ruotsalainen Icona Pop (mitä pitäisin kokolailla turhakekiinnityksenä) Ruger Hauerin ja Notkean Rotan seuraksi sovikaan. Ruger luo varmasti hienon meiningin vaikkapa telttalavalle. Pertti Kurikan Nimipäivät ja Crystal Castles ovat Ruissin yleensä kiireisimpään päivään vaikeita missattavia.
Sunnuntai tekeekin lippuostosta vaikean. 'Paluuta' tekevä J. Karjalainen on jo Mennyt mies -kappaleella houkutteleva kolmipäiväiseen kärsimykseen Ruissalon auringon alla. The Sounds kuitenkin ärsyttää, vaikka ymmärrän sen tuovan suojatyöpaikkaansa euroja kohtuullisesti varmasti hintaansa nähden. Silti, luulisi bändin itsensäkin kyllästyneen, saati meidän Ruisrock-kävijöiden.
Hämmentävä Teflon Brothers olisi voinut sopia lauantaille Rugerin seuraksi, kuten myös Sin Cos Tan, mutta (twitteristä lukeman mukaan) lupaavaa albumia ulos puskeva Haloo Helsinki! sekä Satellite Stories saavat yrittää parhaansa väsyneen festarikansan sytyttämisessä.
Silti, onnistuneita artistikiinnityksiä tai ei, Ruisrock-koneiston pitää suoltaa vielä kiinnostavampia esiintyjiä: 120€ hintaan ei riitä kolmelle päivälle rahalle vastinetta. Tsekkaa uudet sivut ja loput artistikiinnitykset aikatauluineen täältä.
17.4.2010
Tanlines
Jostain syystä tämän päivän bändi on joututunut sivuutetuksi tähän asti. Kalypso / tanssi / jj -henkinen Tanlines julkaisi jokin aika sitten debyytti-EPnsä, Settingsin, True Panther -lafkan kautta. Se sopii mainiosti lauantain piristeeksi, kun tuota pilveäkin taas pukkaa taivaalle.
Real Life on ainakin ilahduttava suoritus jj:n kepeyden siirtämisestä tanssilattialla notkuttavaksi.
Toisinaan kalypson sedula-meininkiä muistuttavat ominaisuudet puskevat turhan vahvasti ylle, mutta kyllä tällä silti lauantainsa käyntiin saa. Policy of Trust ja Reinfo toimivat mukavasti samoilla elementeillä kuin Real Lifekin. Kannattaa muuten pistäytyä myös Tanlinesin YouTube -sivustolle, jossa on mielenkiintoinen pieni selvitys Reinfo-videon taustoista.
Edit: Tanlinesin EP myös Spotifyssä. Settings.
Crystal Castlesin Doe Deerista tuli viimeksi jo mainittua, mutta Scottish Friction -blogi on loihtinut myös toisesta uudesta CC:n kappaleesta radiorippauksen. Ja tällä kertaa kyseessä on hieman lähestyttävämpää tavaraa, tässä Celestica. Aikamoisen maukasta!
Crystal Castles ei aikanaan ollut edes oma löytö enkä ollut ihan niin innoissani siitä, vaikka bändillä mainioita vetoja onkin. Uutta levyä voisi kuitenkin jopa ihan odotella?
P.S. Tässä yhteydessä voisi mainita erään (tässä nimeltämainitsemattoman) sijaisuudesta eräässä koulussa muutama kuukausi sitten, jossa tunnin aikana takapenkin tytöt kuuntelivat musiikkia kuulokkeilla. No, mitäs siinä muuta kuin käskeä tyttöjä laittamaan musiikki pois. Samalla kuitenkin heräsi uteliaisuus, mitä tytöt kuuntelivat. Eikös kyseessä ollut Crystal Castles. Tyttöjen ilme oli vähintäänkin näkemisen arvoinen, kun sijainen sattui tuntemaan bändin. Ilmeelle on kaksi mahdollista selitystä: joko CC nosti sijaisen osakkeita TAI sijainen laski Crystal Castlesin. We'll never know.
Heh. No sivuraiteille mentiin. Fiilistellään silti toisen postauksen voimin jo vanhaa(kin) CC:tä. Alice Practice ja Courtship Dating:
# Crystal Castles @ Spotify
# CC @ MySpace
Tunnisteet:
Crystal Castles,
elektro,
jj,
musiikki,
Tanlines
15.4.2010
C niin kuin Cohen ja Crystal Castles
'C' yhdistää tämän päivän artistivalintoja paitsi nimien perusteella myös kotimaan: Canada. (Aika mauton aasinsilta mutta silti.)
Leonard Cohen saapuu keikalle ensi syksynä Suomeen. Näin väittää ainakin SuomiTV ja sen jälkeen myös muut uutisoijat ovat yhtyneet tähän. Cohen on yksi lempiartisteistani ikinä. Viimeksi mies pistäytyi pari (?) vuotta sitten Helsingissä.
Leonard Cohenista ei tarvitse varmasti kenellekään esitelmöidä. Monelle Cohen tarkoittaa silti ns. setämiesmusiikkia. Itse pidän kanadalaisherrasmiestä ja hänen vaikutustaan verrattavissa Dylaniin ja Youngiin. Lyyrikkona juuri Dylan on monelle tärkein artisti, mutta itselleni on aina ollut selvää, että Cohenin lyyriset ansiot ovat vähintäänkin yhtä vaikuttavat.
Runsaan 75-vuoden iässä kiertuetta tekevä Cohen soittaa valittettavan vähän uransa alkupuolen levyjen musiikkia, esim. loistavien Songs of Love and Hate ja Songs of Leonard Cohenin kappaleita. Tietysti on ymmärrettävää, että nykykeikkojen kappalelista on läpileikkaus viitisenkymmentä vuotta musiikkia tehneen artistin tuotannosta.
Jotain Cohenin loistavasta huumorintajusta kertoo Tower of Songin sanat "I ache in the places where I used to play", vaikka ikää onkin.
Kaipa tämä Leonardin hehkutus pitää laittaa pakettiin: lopulta voisin kuitenkin jaaritella suosikistani vaikka miten paljon. Elokuussa Helsinkiin (ainakin näiden tietojen mukaan) saapuvan konkarin keikkaliput tulevat (jälleen oletettavasti) tämän kuun aikana myyntiin.
Sillä aikaa fiilistele(n) viime keväänä julkaistujen Live at the Isle Wight tai Live in London -levyjen parissa.
Päivän toinen C on siis Crystal Castlesia koskeva. Pari vuotta sitten elektro-hörhöilyn ystäviä ilahduttanut kanadalaispumppu tekee paluun toisella levyllään kesäkuussa. Tähän mennessä ei ole uutta siis. Mikä on uusi käänne, on että toisenkin levyn nimi tulee olemaan Crystal Castles. Pakko nostaa hattua moiselle nimeämissuoritukselle. Se on usein niin kovin vaikeaa.
Uutta levyä odotellessa voi kuunnella vanhemman levyn 'hitin', Crimewaven, Midnight Conspiracyn remixinä ja alkuperäisenä...
...tai sitten täysin uutta! Radio Onen soitettua maistiaisen uudesta kappaleesta, Doe Deer, se ripattiin välittömästi nettiin. Onhan tulos huonolaatuinen, kun se on radioperäinen, mutta kenties siitä joku utelias saa kuvan uudesta kappaleesta, joka julkaistaan 17. päivä osana Record Store Daytä. Ja kappale on..öh..no..vähintäänkin yhtä häiriintynyt kuin aiemmat tuotokset, mutta jyrää tasaisen varmasti ja rajusti eteenpäin.
Leonard Cohen saapuu keikalle ensi syksynä Suomeen. Näin väittää ainakin SuomiTV ja sen jälkeen myös muut uutisoijat ovat yhtyneet tähän. Cohen on yksi lempiartisteistani ikinä. Viimeksi mies pistäytyi pari (?) vuotta sitten Helsingissä.
Leonard Cohenista ei tarvitse varmasti kenellekään esitelmöidä. Monelle Cohen tarkoittaa silti ns. setämiesmusiikkia. Itse pidän kanadalaisherrasmiestä ja hänen vaikutustaan verrattavissa Dylaniin ja Youngiin. Lyyrikkona juuri Dylan on monelle tärkein artisti, mutta itselleni on aina ollut selvää, että Cohenin lyyriset ansiot ovat vähintäänkin yhtä vaikuttavat.
Runsaan 75-vuoden iässä kiertuetta tekevä Cohen soittaa valittettavan vähän uransa alkupuolen levyjen musiikkia, esim. loistavien Songs of Love and Hate ja Songs of Leonard Cohenin kappaleita. Tietysti on ymmärrettävää, että nykykeikkojen kappalelista on läpileikkaus viitisenkymmentä vuotta musiikkia tehneen artistin tuotannosta.
Jotain Cohenin loistavasta huumorintajusta kertoo Tower of Songin sanat "I ache in the places where I used to play", vaikka ikää onkin.
Kaipa tämä Leonardin hehkutus pitää laittaa pakettiin: lopulta voisin kuitenkin jaaritella suosikistani vaikka miten paljon. Elokuussa Helsinkiin (ainakin näiden tietojen mukaan) saapuvan konkarin keikkaliput tulevat (jälleen oletettavasti) tämän kuun aikana myyntiin.
Sillä aikaa fiilistele(n) viime keväänä julkaistujen Live at the Isle Wight tai Live in London -levyjen parissa.
Päivän toinen C on siis Crystal Castlesia koskeva. Pari vuotta sitten elektro-hörhöilyn ystäviä ilahduttanut kanadalaispumppu tekee paluun toisella levyllään kesäkuussa. Tähän mennessä ei ole uutta siis. Mikä on uusi käänne, on että toisenkin levyn nimi tulee olemaan Crystal Castles. Pakko nostaa hattua moiselle nimeämissuoritukselle. Se on usein niin kovin vaikeaa.
Uutta levyä odotellessa voi kuunnella vanhemman levyn 'hitin', Crimewaven, Midnight Conspiracyn remixinä ja alkuperäisenä...
...tai sitten täysin uutta! Radio Onen soitettua maistiaisen uudesta kappaleesta, Doe Deer, se ripattiin välittömästi nettiin. Onhan tulos huonolaatuinen, kun se on radioperäinen, mutta kenties siitä joku utelias saa kuvan uudesta kappaleesta, joka julkaistaan 17. päivä osana Record Store Daytä. Ja kappale on..öh..no..vähintäänkin yhtä häiriintynyt kuin aiemmat tuotokset, mutta jyrää tasaisen varmasti ja rajusti eteenpäin.
Tunnisteet:
Crystal Castles,
elektro,
folk,
keikat,
Leonard Cohen,
levyt,
musiikki
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)