Parhaat levyt 2011: 10-1

Voi surku. Nyt koittaa sitten se hetki, kun pitää lopettaa listojen tekeminen. Vaikka hermojaraastavan vaikeaa, se on usein terapeuttista. Siitä saa myös yleensä aika hyvän kuvan musabloggaajan musiikkimausta. Uskallan jo sanoa, että niistä levyistä, joita olen kuunnellut tänä vuonna, nämä kymmenen edustavat parhaimmistoa. Hyvää joulua niille, ketkä eivät vielä ole karanneet keskusyksiköidensä ääreltä! Muille sitten Hyvää uutta vuotta!

10. The War On Drugs - Slave Ambient

Mitäs tästä levystä olisi vielä sanomatta tai hehkuttamatta? No ainakin se, että toki kyseessä on hyvää rokkailua, mutta on yllättävää millaisen bändin- ja levynnimen, sekä albumin kannen, takaa tulee lopulta aika klassista Amerikan maanteidenvalloitus -musiikkia. Vetoaa sisäiseen faijaasi.

Lempikappale nyt: Your Love Is Calling My Name

9. Regina - Soita Mulle

Suomalaisten indiebändien kuningatar osoitti pystyvänsä oman tekemisen kriittiseen tarkasteluun. Jälleen kerran. Uudistamalla omaa ilmettä pitäen kiinni vahvuuksistaan tuloksena oli Soita Mulle, yksi viime aikojen parhaista pop-levyistä. 

Lempikappale nyt: Harjun Takaa

8. Bill Callahan - Apocalypse

Smogissa vaikuttaneelta Callahanilta mielenkiintoinen kokoelma toismaailmallisia lauluja, joista jonkinmoisen absurdiuden ja kiehtovuuden kliimaksin saavuttaa jammailukappale America!. Aito, americana-trubaduuri, jonka kappaleet yllättävät ja ovat täynnä miehen karismaa.

Lempikappale nyt: America!

7. Other Lives - Tamer Animals

Vuoden pakkohankinta kenelle tahansa. Levyn alkupuolisko on melkeinpä kovimpia kaikista vuoden albumeista, mutta jälkimmäinen ei jaksa ihan samassa hurjassa tahdissa. Nousi ihan suurimpien suosikkien joukkoon tuntemattomuudesta. Folk ja indie rock eivät ole tänä vuonna juuri parempaa yhdistelyä saaneet osakseen.

Lempikappale nyt: As I Lay My Head Down

6. Destroyer - Kaputt

Pitkään tän vuoden lempilevyjä, mutta sitten tulivat Annat ja ketut ja pedot sun muut. Kestänyt mukana äärettömän hyvin ja on ansioiltaan paljon muutakin kuin uudelleenlämmitettyä kasariestetiikkaa. Todella vahva soundi ja tunnelma levyllä, joka olisi ansainnut paremman sijoituksen - harmikseen oli vain muitakin koviksia.

Lempikappale nyt: Song For America

5. The Antlers - Burst Apart

Hospicen jälkeen en suoraan sanoen uskaltanut odottaa mitään. Saatiin upea levy, erilaista ilmaisua viime levystä sekä varmistus, että kahden levynsä perusteella The Antlers on jo nyt tärkeimpiä nykybändejä - ainakin kotikentällään - jolta voidaan odottaa laatua ja suuruutta jatkossakin.

Lempikappale nyt: French Exit

4. Real Estate - Days

Bändin ja levyn viehätysvoima näillä avuilla on jotain aivan käsittämätöntä. Kappaleita voisi syyttää samanlaisiksi helposti, mutta Daysin pyöriessä huolettomasti levylautasella on vaikea olla negatiivinen. Täydellistä musaa kesään ja syksyn alkuun, jossa huoleton kitarointi on prioriteetti.

Lempikappale nyt: Out of Tune

3. Anna Järvinen - Anna Själv Tredje

Sanottua: "Anna Järvinen on ruotsinsuomalainen, lahden molemminpuolinen ylpeyden aihe. Kypsynyt ote kasvaa kappaleissa ja jopa Annan äänessä levyn edetessä. Bluesihtavassa haikeudessaan Anna själv tredje on... täydellistä kevätiltojen maailmanrakastamismusiikkia...[ja]...Epäilemättä kehut täytyy ulottaa myös Järvisen taustajoukoille, sillä Anna själv tredjellä kuuluu mielestäni taustabändin osaajien ääretön taito. Aina ihanan symppiksestä suomisanailuavauskipaleesta Uppåt Framåt På Finska kakkoskappale Lilla Annaan, Vals För Annaan ja Ångrar Ingetiin levy huokuu kerroksia ja ilmavuutta."

Lempikappale nyt: Händer

2. Wild Beasts - Smother (+muu tuotanto)

Eniten kuuntelemani levy tänä vuonna. Laskin mukaan myös "muun tuotannon" sillä se nostaa Wild Beastsin aika armottoman kovaksi bändiksi. "Muuhun" lukeutuu b-puolia, jotka on jätetty levyltä pois, kappaleita kuten Catherine Wheel, Smother ja Thankless Thing. Loistava bändi ja loistava levy. Lempikohta levyllä: "Our love, Frankenstein in nature and design.....When our bodies become electrified, together we bring this creature alive".

Lempikappale nyt: Plaything

1. Fleet Foxes - Helplessness Blues

Kirjoittelin vuoden parhaasta levystä pientä arviota vastaavasti: "HB hakee tartuntapintaa aikuisfolkista ja seiskytluvulta ja on siksi debyä aikuisempi, kypsempi. Toisella täyspitkällään 'Foxes on pitäytynyt pitkälti omassa soundissaan, kypsyttäen sitä tammitynnyrissä ja tuloksena on tasaisempaa jälkeä kuin ensimmäisellä. Ja kuten muutkin tammitynnyreissä kypsyvät asiat, on Helplessness Blues rikas ja nauttijansa palkitseva." En osaa nyt paremmin sanailla.

Lempikappale nyt: Sim Sala Bim

Parhaat kappaleet 2011: 15-1

 Lista jatkuu. Myöhemmin kuin olin ajatellut, mutta jatkuu kuitenkin. Vihdoinkin pääsee itse asiaan, parhaista parhaimpiin, hedelmälihaan käsiksi. Siitä mihin jäimme jatketaan. Kärkiviisitoistainen tiedossa.

15. The War On Drugs - Brothers

Miten voi kuulostaa näin paljon Pomolta ja Dylanilta ja vielä päästä pälkähästä moisen soundin kanssa? En tiedä. Se on vielä selvittämättä. Luulen toisaalta että nuo kuvailut karkottavat yhtä paljon kuulijoita kuin vetävät puoleensa. Suotta. Ilman The War On Drugsia vuosi olisi ollut musiikillisesti tylsempi.

  The War On Drugs - Brothers by user3659716 

14. The National - Think You Can Wait

EI. PETÄ. KOSKAAN. Win Win -leffaan tehty tunnari on yhtä hyvä kuin kaikki muutkin The Nationalin tekeleet. Kesken kiertueen, tuosta vain julkaistu, näin huikeaa tuotantoa. Järjetöntä mutta fanin kannalta palkitsevaa.

  The National - Think You Can Wait by quietriot79

13. Other Lives - Tamer Animals

Aika jännä, miten Other Lives jäi sattumalta kappalelistalla verrokkiensa väliin. Tamer Animals oli vuoden suurin Mestarit -henkinen altavastaajatarina levymuodossa. Jos pystyy yhdistelemään kahdelta, nykyään jopa ikoniselta, indiebändiltä ja lisäämään soundiin sitä omaa määrittelemätöntä, ei voi menestyä huonosti. Mahtavan kuuloinen piano tässä.

  Tamer Animals by Other Lives

12. Fleet Foxes - Sim Sala Bim

Seattlelaisbändi palasi parempana ja kokonaisempana kuin koskaan. Sim Sala Bim muodostui alusta asti mulle mukaan jääväksi suosikiksi, kenties siksi että se kiteyttää Fleet Foxesin massoihin vetoavan suurimman avun: sing-a-long folk. Tätä on muka (yrittää) lurautella mukana.

  Fleet Foxes - Sim Sala Bim - BBC Maida Vale Session by Bella Union

11. Elbow - Lippy Kids

Indierockballadianthem kasvoi älyttömiin mittoihin Ruisrockin teltassa. En unohda sitä keikkaa kyllä ikinä. Kadunkulmissa norkoileville huppariteineille sanoitettu tsipale on pitkän linjan bändiltä jopa parhaimmistoa. Kriitikot tykkää. Mäkin tykkään, hyvin paljon.

   Elbow - Lippy Kids by gwehen

10. Real Estate - Green Aisles

Musta tuntuu etten ole loppuvuonna oikein muita artisteja kuunnellutkaan kuin Real Estatea. It's Realin kautta ihastuin tämänvuotiseen levyyn, Green Aislesin kautta rakastuin. Näen niin ruskan ja lehdet asfaltissa tätä kappaletta kuunnellessa. Kesä on loppu, nyyh, mutta onneksi on Real Estate.

  Real Estate - Green Aisles by DominoRecordCo

9. Daughter - Landfill

EP-listallakin pärjännyt Elena Tonra kosketti tällä kappaleella ensikuuntelusta lähtien ja sai jäämään pariinsa, kenties pysyvästi. Katkeran epätoivoiset sanoitukset ja pieni freesi näkökulma brittifolkiin toivat top kymppi -paikan.

  Daughter - Landfill (taken from the 'His Young Heart' EP) by ohDaughter

8. Active Child - Hanging On

Tämän artistin levy ei ehkä ollut ihan yhtä hyvä kuin mies parhaimmillaan on, mutta kumman ylenkatsotuksi tuotanto silti jäi tänä vuonna. Hanging On yhdistelee Active Childin ominaisuuksia etevimmillään: akustiselle pohjalle valettua chill-out chillwavea. Todella jees.

  Active Child - 'Hanging On' by SpunkRecords

7. Siinai - Anthem 1 & 2

In ya face haterzz. Anthem 1&2 ei liene vieras tässä vaiheessa oikein kenellekään. Siinai oli mm. yksi näistä mielipiteen jakavista bändeistä tänä vuonna. Tämä kappale oli sen ytimessä. Oon edelleen sitä mieltä että tämä on vuoden parhaimpia, yksinkertaisuudessaan suureellinen, majesteetillinen ja LOISTAVA. Lemppareita.

   SIINAI - ANTHEM 1 & 2 by SIINAI

6. Processory - Young Italians

Myöhäissyttyjänä tähän kappaleeseen mukaan, turhautuminen Spotify-rajoituksille, intensiivinen nettietsintä kuuntelumahdollisuuksista, soundcloudin loppuunnyhjäämistä. Elektronisia unelmia. Parhautta. En todellakaan tiedä miten Jori Hulkkonen tekee tämän kerta toisensa jälkeen.

   Young Italians by PROCESSORY

5. The Antlers - No Widows

Yksi tämän vuoden (ja ylipäätään) lempibändeistä. Burst Apartilla myös näitä huippuja riitti, mutta No Widows esittelee minulle sitä parasta Antlersiä, joka on omissa sfääreissään tunnelmaltaan mutta joka ei kuitenkaan jää yhtään kappalekaavojensa viehättävyydessä jälkeen. (Alla Daytrotterin sessioista live).

  The Antlers, No Widows (Daytrotter Session 11/23/11) by Danceyrselfcleaner

4. Wild Beasts - Albatross

Toinen tämän vuoden (ja ylipäätään) lempibändeistä. Albatross oli ensisingle uudelta levyltä ja toi bändin ilmaisuun pehmeyttä, leveyttä ja syvyyttä. Harvemmin kappale kuulostaa aluksi näin epäkiinnostalta, mutta jatkokuunteluilla paljastuu näin laadukkaaksi ja tarttuvaksi. Hayden Thorpe lienee jo muodostunut lempivokalistiksikin.

3. Metronomy - The Look

Mun listoissa on näköjään aina tilaa tällaisille kappaleille: ne eivät aina ole vakavimminotettavissa olevia drone-junttauksia kellaristudioista. Ne jättävät viihteelle, nautinnolle ja hymylle. The Look on ensiluokkainen kappale, sillä se tarjoaa kaikkia näitä - laadukkaasti. Videokin ihan sairaan makee.

2. Michael Kiwanuka - I'm Getting Ready

Ensijainen kysymys Kiwanukan kohdalla ei ollut kuinka korkean sijan tämä saavuttaa kappalelistalla vaan se mikä kappale listalle päätyy. Koska EP-listalla oli ensimmäinen, kappalevalinta kohdistui toiseen eepeehen. Varmasti yksi eniten laulamista/hyräilemistäni/pilaamistani kappaleista tänä vuonna. Kuunnelkaa mestaria sorvinsa ääressä.

  I'm Getting Ready by MichaelKiwanuka

1. The New Tigers - Pocketful of Sand

Nyt kun kissat valmistautuvat valloittamaan ensi vuotta, on todettava vuoden 2011 olleen tiikeireden vuosi.Alunperin hätäisesti ykköseksi heitetty olikin intuition täysosuma. Kiistatta yksi eniten kuuntelemistani kappaleista ja se on paljon miltei kahdeksanminuuttiselta kappaleelta fuzz-euforiaa. Vähän harmittaa Velvet Jamin sivuuttaminen listalta, mutta jos jokin kappale siihen oli oikeutettu, niin Pocketful of Sand. Tämän vuoden paras turkulainen, suomalainen, öh, paras kappale tämän kuuntelijan korvissa ylipäätään tänä vuonna. Huikeeta!

  The New Tigers : Pocketful Of Sand by Soliti

______________________________

Nyt kun tuo kappalelista sitten tuli valmiiksi, olen siihen aika tyytyväinen. Siitä tuli aikalailla itseni näköinen, vaikka toisena päivän lista olisi erilainen. Jatkamme vielä tällä viikolla albumilistauksen merkeissä. Stay tuned.

Other Lives - For 12 (4eyes session)

Innostuin tässä taannoin äänikirjaideasta. Sitten innostuin podcasteistä ja viime viikot oonkin herättänyt varmaan huolta ja hilpeyttä muissa bussimatkaajissa aamuin ja illoin. Oon nimittäin kuunnellut Ricky Gervais' Guide To.. -podcastejä, joissa Ricky Gervais, Stephen Merchant ja Karl Pilkington pohtivat asioita kuten philosophy, law & order jne. Ihan huikeita, on ollut tosi kova työ olla nauramatta ääneen aamuharmaassa bussissa.

Mutjoo. Other Lives on mun yks lempinostoja tältä vuodelta ja päätynee hyville sijoille niin lempilevyjä kuin kappaleitakin listatessa. Alunperin postasin bändistä täällä. Other Lives esiteltiin mulle mm. Fleet Foxes ja The National -sivumainintoinaan, ja vaikkei soundi täysin noihin kahteen kiteydykään, on kyseessä erittäin kova bändi. Se kävi vetämässä yhden parhaista kappaleistaan, For 12:n, 4eyes -nimisen sivuston livesessioissa ihan pirun komealla soundilla.

Samoissa liveliemissä on aiemmin keitetty mm. Summer Camp, EMA, The War On Drugs, Unknown Mortal Orchestra, sekä toinen omilla listoilla takuuvarma menestyjä Real Estate. Näitäkään poikia ei voi rakastaa tarpeeksi.

The National - Twenty Miles to the NH Part 2 (The Philistines Jr cover)

The Philistines Jr ei sano mulle yhtään mitään. Connecticutista kotoisin oleva indie rock -ryhmä komentaa kuitenkin suurehkoa huomiota ympärilleen. Nokkamiehenä heiluu aika yllättävä nimi: mm. The Nationalia ja Interpolia menestyksekkäästi loistoon tuottanut Peter Katis. Viime vuonna The Philistines Jr julkaisi albumin If A Band Plays In The Woods..., jonka seuraksi julkaistaan marraskuussa cover-lätty If A Lot Of Bands Play In The Woods...

Tuplalevy sisältää niin alkuperäisen Philistines Jr -albumin kuin cover-levyn, jolla bändin tuotoksia tulkitsevat Jónsi & Alex, Frightened Rabbit, We Were Promised Jetpacks, Tapes 'N Tapes, Mates of State, The National ynnä muita. The Nationalin versiointi on kappale nimeltä Twenty Miles to the NH, jonka kakkososasta miehet vastaavat.

Eka olin hitaastirakentuvan kappaleen kanssa et mitvit.. mutta sitten tapahtui niin kuin tämän ryhmän kanssa AINA: kappaleeseen rakastui, palavasti. Alla myös alkuperäinen, joka sekään ei ole lainkaan huono. Excellence!

  The National - Twenty Miles To NH Part 2 [The Philistines Jr. Cover] by acid stag

  Twenty Miles To NH by The Philistines Jr.

Ja jos kiinnostus The Philistines Jr:a kohtaan heräsi huomattavasti, voit tsekata koko viimevuotisen levyn souncloudissa. Excellence 2!.

- - - - - - - - - - - - - -

# Nyt levylautasella: Real Estate - Days

# Suosittelen tsekkaamaan Jyrin aiemmin tänään vinkkaamaan sivuston nimeltä ex.fm. Liityin heti.

Real Estate - It's Real

Muistatko vielä 2009 loppupuoliskolla kesäisesti kerrostunutta kitarariffittelyä albumillisen julkaisseen Real Estaten? Vielä ehdit mukaan, vaikka muun muassa viikonlopun koettelema muisti pätkisikin, sillä bändi julkaisee syys-lokakuun taitteessa uuden levyllisen musiikkia, nimeltä Days. Se ensimmäinen, s/t, on myös ihan testaamisen arvoinen.

Uuden levyn ensimmäinen single on livenä testattu It's Real, täydellinen kesäkappale. Luonnehdin kappaleita toki usein näin, mutta kesään kuuluu toki useampi kunnon tunnari, ja tällä kertaa sitä on helpompi tarkoittaa kuin koskaan. Tätä kepeää rantaunelmaa tarjotaan muutaman minuutin paketissa, mukanalaulettavaa ja beachboys -kitarointia unohtamatta. Tällaisilla lakaistaan huolia syrjään.

Best Coast & Real Estate

 Best Coast

Loppuvuodestakin voi nähtävästi löytää ns. uutta. Best Coastista taisin nähdä ensimmäisen kerran maininnan jo parisen kuukautta sitten ja silloin sivuutin kyseisen yhtyeen melko heppoisin perustein. Nyttemmin törmäsin uudestaan enkä enää sivuuttanut. Pocahaunted-projektistaan joillekin tutun Bethany Cosentinon uusi lo-fi-henkinen ja karkeahkolta kuulostava Best Coast on oikeastaan aika raikasta ja hyvällä tavalla tunkkaista kesämusaa. Bethanyn oman blogin mukaan Best Coast alkaa levyttää heti 2010 alussa täysin uutta musiikkia sisältävän levyn.





Real Estate

Yhtyeen samanniminen levy julkaistiin marraskuussa ja jotenkin kaikessa muussa hulinassa se pääsi livahtamaan ohitseni, mutta nyt korjataan vahinko. Real Estate osuu oikeastaan samoille tietämille kuin Best Coast, The Drums ja Girls. Biisit kuten Fake Blues ja Beach Comber sisältävät kaiun jostain vuosikymmenten takaa joka yhdistettynä bändin rentoihin melodioihin tuottaa - oikeastaan vähän yllättäen - yhden loppuvuoden tiukimmista levyistä. Ansaitsee ehdottomasti enemmän kuuntelua.