Viikon naisartisti: Daughter

21-vuotias Elena Tonra julkaisi kuun alkupuolella yhden tämän vuoden parhaista eepeistä. Nuoren lontoolaistalentin eteerinen folk tuo toismaailmallisen kaikunsa suoraan sielun perukoille. Niin paljon tästä pidin.

Jälleen kerran, kuten Yournalistinkin kanssa, useamman päivän kypsyttely tuottaa mielekkäimmän tuloksen sekä uuden suosikin löytymisen. Taidanpa pitäytyä joidenkin erittäin potentiaalisten kanssa vähän pidemmässä postausviiveessä. Daughter-nimellä musisoivasta Tonrasta suunnittelin postausta jo reilu viikko sitten.

Musabloggailun pieneksi helmasynniksi, tiuhan artistivaihtuvuuden lisäksi, voi lukea kohtuuttoman hehkutuksen toistumisen, jolloin sen teho kieltämättä kokee inflaation. Tuttu juttu toki tässäkin blogissa.

Toivon että pieni harkintatuokio karsii ylenpalttista ylisanojen viljelyä, mutta toisaalta, en postaile kovinkaan usein artisteista, joiden tekemisistä en olisi jotenkin innoissani. Daughterin, jos jonkin kohdalla, toivon hehkutuksen ja hekuman olevan aiheellista.

                                                       (Kuva: ohdaughter.bandcamp.com)

His Young Heart on nimittäin ensiluokkainen tekele. Daughterin folkista löytyy se erinomaisen tärkeä 'jokin', pöhinäominaisuus tjsp. Verrokkia yritin kaivella pitkäänkin, muttei sopivaa oikeastaan tullut mieleen - Laura Marlingin faneille tämä on oivaa hengenheimolaismateriaalia. Eepeen ykkösraita Landfill on sielukas tarina Tonran erittäin kauniin ja vetoavan äänen saattelemana. Kuuntele koko eepee tässä alla...

...sekä osoitus Daughterin potentiaalista: vanhempi demo, Run. Kyllä tästä kuullaan vielä.

  Daughter - Run (demo) by ohDaughter

Is Tropical

Lontoolaisbändi Is Tropical kirvoitti tammikuussa minulta lähinnä sivumaininnan, joskin varsin positiivisen sellaisen. Vaikken kuvitellut viime katsauksesta olevan näin paljon aikaa, kuumotti jotensakin pistäytyä jälleen Is Tropicalin pakeilla. Niin mielissäni tämän trion silloisista tuotoksista olin tuolloin. Mm. When O' When sekä Seasick Mutiny olivat saaneet anglikaanitkin hereille uomissaan lymyilevän bändilupauksen suhteen.

When O' When on kulultaan yllättävä kappale, jolla kestää päästä vauhtiin hyvin verkkaisesta rämpyttelystä tunkkaisempaan ja monipuoliseen rokkailuun.

Suoraan sanoen näitä bändikatsauksia tulee sen verran usein bloginkin puolelle, että väistämättäkin pienet kontaktit jäävät pieniksi - elleivät ne itsestään muistuta. Is Tropicalin kohdalla poikkeus sääntöön tuotti sikäli tulosta, että satuinpa huomaamaan Kitsunén signanneen bändin ja että eka kitsuné-sinkku South Pacific julkaistaisiin 8. marraskuuta. Tässä pikkumaistiainen...

...JA demo-versio uudesta sinkusta South Pacific. Vaikka aiempaa kappaletta ja tätä uutta ei tunnistaisi saman bändin kappaleiksi, on monipuolisuus selkeästi vahvuus. Siinä missä When O' When onnistui olemaan paikoin karkean tarttuva renkutus sanan positiivisimmassa mielessä, on South Pacific unenomaista tunnelmointia.

  Is Tropical - South Pacific (mp3 demo) by RussTannen

Vaikka Is Tropical olikin labeltoveri Two Door Cinema Clubia remixaillutkin, oli siirto Kitsunélle yllättävä. Toivottavasti tietyn lafkan puitteissa toimiminen ei tasapäistä jo nyt ystäviä kerännyttä, jopa omintakeista soundia. Kitsunélla kun sattuu olemaan melko samantyylisiä artisteja. Jäämme odottamaan, minkälainen ja miten erilainen lopullinen singleversio on - ja josko saataisiin jopa ihan levyä ulos.

James McMorrow // Picnic With Lulu

Irlantilainen James Vincent McMorrow tyrehdyttää folk-hampaan kolotusta. Irlannin Bon Iveriksikin tituleerattu McMorrow julkaisi Early In The Morning levynsä tämän vuoden helmikuussa. Sitä voit kuunnella tässä. Erityisesti kappale If I Had A Boat kasvaa hienosti.

 Early in the Morning by jvmcmorrow

Bon Iver -vertailu ei kenties ole ihan reilu, sillä se lokeroi turhan yksipuolisesti McMorrow'n. Lisävertailukohdiksi ottaisin Ray LaMontagnen, Mumford & Sonsin ja kenties James Morrisonin. Tosin McMorrow ei onneksi ole niin ällösokeroitua kuin James Morrison. Vuonna 2008 julkaistu EP The Sparrow & The Wolf löytyy myös Spotifystä.

Picnic With Lulu taasen on suomalaista, tamperelaista, folk-popia. Suositus tähän löytyi lukijalta, joka sattumoisin oli bändin jäsen. Fox Vulpinista kirjoitettaessa (toinen tampere-folkin edustaja) Picnic With Lulu nousi esiin.

Yhtyeiden yhteneväisyydet ovat kovin suuria, Lulun kenties hakiessa vielä enemmän itseään, sillä se on ollut bändinä pystyssä vain viime vuoden lopusta. Picnic With Lulu voitti minut puolelleen oikeastaan vasta live-videollaan, jolla lauletaan suomeksi. Englanninkielisten kappaleiden lopullinen muoto on vielä kenties hakusessa.

Katso todella jees video tässä.

Jos tykästyit, niin suuntaa Lulun myspaceen. Jos todella tykästyit, suuntaa last.fmään lataamaan yhtyeen demo.

Bands ahoy!

Edelleenkin tunnen jotenkin syyllisyyttä siitä, että tässä blogissa on liian vähän suomalaisia (ja siten myös turkulaisia) bändejä esillä. Ehkä myös liian vähän sellaisia, joilla ei ole levytyssopimusta, mutta vähintäänkin lupaavia demoja. Etenkin Turku-soundit saisi saada jatkoa.

Muutamia suosituksia tännekin asti eksyy ja olen joitakin ottanut itsekin esille. Lisäilin nyt tuohon oikeaan yläkulmaan soundcloudin (johon olen niin kovasti ihastunut) widgetin, eli tuon DROPBOXin, jonka avulla voi lähettää soundcloud-profiilini kappaleita. Kun noita bändejä on välillä niin vaikeaa kaivaa esiin, niin ajattelin, että nyt on ainakin vähän helpompaa lähestyä kappaleella tätäkin blogia.

Eli: jos bändisi ansaitsee mielestäsi tulla kuulluksi tai tiedät aloittelevan bändin josta haluaisit muidenkin tietävän, vaikkakin vain tämän blogin lukijakunnan, lähetä kappale tuon namiskan välityksellä tai suosittele profiiliini soundcloudiin suoraan jotain. Koitan suosituksista poimia sitten niitä maukkaimpia postauksiksi asti. Eihän tuo dropbox tietysti mikään valtava kädenojennus ole, mutta toivoisin edes joitakin ehdotuksia tai kappaleita putoilevan.

Vahvistaakseni demoilevien bändien uskoa, on tässä Lost Fiction, lontoolaiskokoonpano, jolta olen kuullut vain pari demokappaletta, mutta jolta mielelläni kuulisin lisää. Sanokaa nyt, keneltä bändin laulaja kuulosta. Oon muutaman päivän miettinyt enkä saa päähäni. Vaivaa kohtuullisesti. hmh. Joitain kovin joydivisionia tässä silti on.

 Time by Lost Fiction 

 We Were Still by Lost Fiction