Näytetään tekstit, joissa on tunniste The Shins. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste The Shins. Näytä kaikki tekstit

30.3.2010

Sub Poppia: Dum Dum Girls ja Avi Buffalo

Sub Pop on tietysti amerikkalainen levy-yhtiö, joka tuli alunperin tunnetuksi Nirvanan, Mudhoneyn ja muiden grungeilmiön myötä maineeseen nousseiden bändien signauksella. Mutta se oli joskus kasikytluvun lopulla (?).

Sittemmin Sub Pop on julkaissut The Shinsin, The Postal Servicen, Beach Housen ja Iron & Winen kaltaisia hienouksia. Viime viikolla mainitsin parikin lafkan kiinnitystä / julkaisua, nimittäin Ben Sollee & Daniel Martin Mooren projektin sekä Happy Birthdayn.

Poistin muuten The Postal Servicen mainion Give Upin 8raidan alesta viikonloppuna. Jei!



Tänään Sub Pop julkaisee garage / lo-fi / 60-lukuvaikutteisen Dum Dum Girlsin debyyttilevyn I Will Be.

Alunperin yhden naisen garage-projektina alkanut Dum Dum Girls on laajentunut ihan bändiksi asti ja pukkaa nyt ulos ihan kokopitkää lättyä siis.

Ensimmäisenä levyltä julkaistiin single Jail La La, joka onkin levyn parasta antia.


I Will Ben kesto on niukasti alle puoli tuntia, mikä on täsmälleen kesto, jonka bändin poljennossa pysyy uteliaana ja viihdytettynä. Näitä lofi / garage -tyttöbändejä nyt on jonkin verran, mutta DDG:ssä viehättää jotenkin poljennon rehellisyys.

I Will Be on tiukka paketti rouheita, rantakivaan sopivia kappaleita - eikä niin kovin kaukana esim. Best Coastista, Vivian Girlsistä, Shangri Lasista, tai The Pipettesistä. Jos kaikki tämä laitettaisiin samaan pakettiin, viihtyisitkö?


Dum Dum Girls puudutti aluksi hieman, en kuitenkaan ole garagemeiningin suurin ystävä. Sitten huomasin jotenkin, että levy vaan jaksaa kiinnostaa, vaikka bändin eväät eivät biisien kulkiessa muutu mihinkään: hauskoja stemmoja, Pipettes-henkiset tahdit ja rouhivat kitarat.

Jos siis kaipaat puoleksi tunniksi kivaa lo-fi hauskaa, I Will Be on sinun levysi. Toistaiseksi, pidän kuitenkin Best Coastista enemmän.


Avi Buffalo on toinen nimi, johon törmäsin Sub Popin uutuuksissa. Itseasiassa myös Last.fm suositteli bändiä, vaikken suoraan sanoen ymmärrä, minkä tilastojen perusteella.

Mutta olen iloinen, että näin kävi. Avi Buffalo -bändin debyyttilevy julkaistaan 27. huhtikuuta. What's in it for -kappale kuulostaa jopa hieman The Shinsiltä:


Myös Remember Last Time on rennon letkeä kappale:

P.S. Ruisrock päivitti taas esiintyjälistojaan. (Hitto, en vain osaa pysyä aiheessa!) Niin, Regina Spektor siis saapuu myös Ruissaloon sunnuntaipäiväksi ilahduttamaan kuulijakuntaa. Todella jees buukkaus, mutta edelleen, se jättipotti puuttuu.

En tiedä miten jaksan koko ajan odottaa jotain huippukaappausta. Mutta hei, c'mon! Juhlavuosi! Miksen mä siis musiikin suurkuluttajana ole enemmän innoissani? Regina Spektor on kuitenkin hieno lisä sunnuntaille.


P.P.S. Arcade Firellä olisi myös kalenterissa tilaa Turun visiitille heinäkuussa ;) Ja bändi on niillä tienoilla Euroopassa. En ikinä usko, että niitä onnistuttaisiin saamaan mukaan, mutta saa kai sitä hassuja kuvitelmia olla.

26.12.2009

Broken Bells & Two Door Cinema Club

  Broken Bells

Joulun jälkeen on hetkeksi taas palattava arkisiin asioihin. Broken Bells nimittäin on The Shinsin James Mercerin ja tuottaja-artisti Danger Mousen projekti, josta Mercer mainitsi ohimennen ja salaperäisesti oikeastaan jo viime toukokuussa. Viime maanantaina julkaistiin bändin ensimmäinen single The High Road. Sekä The Shins nokkamies Mercer että Gnarls Barkleysta tuttu Danger Mouse ovat eri lähteiden mukaan vakuuttuneita, että bändi ei jää vain kahden omalla tahollaan musiikkia tekevän artistin väliprojektiksi, vaan katseet on käännetty vahvasti tulevaan.

Puheet ovat kuuleman mukaan jo maaliskuussa ilmestyvän ensilevyn jälkeisessä ajassa, bändin jatkossa. En tiedä millaiseksi kuvittelin bändin musiikin kuultuani yhteistyöstä herrojen välillä, mutta ensi sinkku on kutakuinkin miesten luomiskyvyn summa ja enemmän. Sinkun perusteella ei voi sulkea tulevan levyn sisällöstä mitään pois musiikillisesti: kummankin artistin vaikutteet kuuluvat sen verran selkeästi ensimmäisellä kappaleella:



En yleensä oikein ole kovinkaan vakuuttunut lähtökohtaisesti tällaisista jo etukäteen hypen pyörittelemistä musiikkiprojekteista tunnettujen artistien välillä, mutta nyt yhteistyössä olivat vähintäänkin kutkuttavat musisoijat. Ja olihan lopputulos jopa melkoisen hyvää indie poppia- vaikkakin kyseessä on vasta ensimmäinen single. Alkuvuodesta saamme varmasti lisää maistiaisia.

Two Door Cinema Club


Pohjoisirlantilainen Two Door Cinema Club sen sijaan on yhtye, johon tutustuin ensi kertaa vasta pari viikkoa sitten. TDCC on todella energistä elektro-indiepoppia, joka kelpaa varmasti ykkössuosikiksi, jonka tahdissa vaihtaa vuosi. Mielestäni bändiän soundissa on ns. sitä jotain, minkä vuoksi en helposti lähtisi asettamaan sitä rinnakkain muiden "vastaavien" bändien kanssa, mutta jotain kuvaa bändin musiikista saa, jos on kuunnellut tai käy kuuntelemassa esim. We Have Bandiä tai Bombay Bicycle Clubia. Toivon, että ensi vuonna nähdään Two Door Cinema Clubilta ihan LP-julkaisu ja sen myötä bändin nousu suuren yleisön tietoisuuteen. TDCC on juuri nyt yksi suurimmista suosikeistani.

Jos Bloc Party, Bombay Bicycle Club ja/tai Mystery Jets uppoavat, suosittelen tutustumaan ainakin seuraaviin kappaleisiin: