Muutamissa yhteyksissä Hot Chip -vertauksista nauttinut We Have Band ei kuitenkaan ole sopiva kandidaatti siihen vertailuun, sillä We Have Band on mielestäni popimpi, tanssittavampi, lähestyttävämpi, ja tällä debyyttilevyllään jopa parempi.
Tai no, otetaan sen verran takaisin, että omaan makuuni We Have Band sopii paljon paremmin ja iski siksi ja siten kovempaa kuin Hot Chip. Lähin verrokki bändille löytyykin kenties Chew Lipsistä, vaikka mielestäni We Have Band onnistuu siinä missä Chew Lips ei: tekemään kiinnostavan ja viihdyttävän debyyttilevyn.
Lontoolaiskolmikon debyytin julkaisu venyi lopulta suhteellisen pitkälle, jos miettii miten aikaisin bändi ensimmäisiä kertoja nosti päätään. Mutta aivan varmasti odotuksen arvoinen levy on kyseessä.
Hienosti hiottuja elektro pop -kappaleita toinen toisensa perään WHB -levyllään esittelevä We Have Band saa tämänkin blogin suositukset oikeastaan vähän yllättäen, sillä ensikuuntelu levystä ei ollut täysin mieleiseni. Sittemmin hienosti koukuttavat ja rakennetut kappaleet veivät mennessään.
Laulaja Darren Ashcroft (tai no koko kolmikkohan levyllä laulaa) kuulostaa paikoin erehdyttävästi Bloc Partyn Kele Okerekeltä, mikä ei tietysti ole huono asia. Okerekehän on myös aloittelemassa sooloprojektiaan nimeltä Kele, jonka albumin tuottaa sattumoisin Hudson Mohawke.
Tässähän mentiin nyt hieman sivuraiteille. We Have Bandiin palatakseni, voi levystä sanoa, että se onnistuu säilyttämään kokonaisuutensa hallinnan vaikka se onkin monipuolisuudessaan vahva. Joku oli tuolla nettilän perukoilla maininnut, että bändi taiteilee genrerajoilla taitavasti, mikä kuvaakin levyä itseasiassa erittäin hyvin.
Suosittelen.
Laitetaan vielä se Divisiven video uudestaan, kun se kerran on niin mainio:
