Sähköpostin ja muiden lähteiden purku. Näitä hyviä suomalaisartisteja tuntuu aina kertyvän jolloin niistä kirjoittaminen myös jää määrän uhriksi. Luonnollisesti joistakin julkaisuista on jo aikaa, mutta koitetaan nyt korjata virhe, sattumalta äänestyssunnuntaina. Mulla on tapana koittaa vähentää liikennettä samoista aiheista, jos bändistä on ehditty jo monesti postailla. Mutta eri tahojen ansiosta olen ehkä ihan oikeasti ymmärtänyt, etteivät kaikki blogeja lukevat lue samoja palstoja. Siksi täytyy yrittää postailla suoraviivaisemmin, muista riippumatta, innostuksen tullen. Tässä mainitsematta jääneitä innostumisia.
Aiemmin mm. Fox Vulpinista innostuneena tamperelainen Picnic With Lulukin tuli tutuksi. Kuuntelin taannoin kyseistä bändiä sekä Ochre Roomia (myöskin siis tamperelainen) ja ihailin ehkä vähän kateellisena manse-folkia. Juuri EPn julkaissut Picnic With Lulu on ottanut aimo askeleen eteenpäin.
Helsinkiläinen Elisa Husu kasasi ympärilleen folk-kokoonpanon, joka tottelee nimeä Greymouth. Yhden kappaleen, The Boy, perusteella Husun äänessä on erehdyttävästi Feistia ja bändin soitannossa ilmavuutta ja päämäärää. Loistava kappale, joka puhuu puolestaan: bändillä olisi eväitä pitkällekin.
Avasaxa. Tämän bändin noteeraamisesta on jo jonkin aikaa, mutta sen julkaisema EP (@Spotify) sisältää niin hienoa post-rockia ja elektroa, että mainitsematta jättäminen olisi kohtuutonta. Loistavan tamperelaisbändin On Volcanon Lassi vaikuttaa myös Avasaxassa. Pidän sivuprojektin ilmaisusta miltei enemmän kuin On Volcanon tuotoksista. Huikea bändi ja huikea EP, joka on kestänyt kuuntelua moitteetta. P.S. Sovituksen vaikuttava monologi on Carnivàle -sarjasta.
Suomen indie-kentän tärkeimpiin bändeihin lukeutuvan Delay Treesin Rami on jo pariinkin kertaan ilmoitellut makuuhuoneprojektinsa, 23:23, äänityksistä. Kesti lämmetä, sori Rami. Nämä ovat yksinkertaisuudessaan ja karkeudessaan varsinaisia lo-fi -helmiä. Toivottavasti saadaan ihan studioon asti tämä projekti, odotan innolla lisäkappaleita.
- - - - - - - - - - - - - -
Nyt levylautasella: Black Twig - Paper Trees. Suomalaissunnuntain kunniaksi pitää vähän hehkutella jälleen. Sanoin jo viime vuonna, että olisipa tämän voinut sisällyttää 2011 levylistalle: olisi löytynyt korkealta. Jos ostat yhden suomalaislevyn tänä vuonna, olkoon se tämä.
Juuri kun luultiin, ettei viime vuotta voinut ylittää suomalaisen musiikin kannalta. Jos '12 jatkuu yhtä kovana, ei liene mitään syytä miksei siitä tulisi vieläkin kovatasoisempi kuin viime vuodesta.
