En ikinä oikein tiedä miten suhtautua yhtyeeseen, jonka julkaisun oletettavasti vähemmälle huomiolle jäävä b-puoli on kiinnostavampi kuin se varsinainen julkaisu. Kenties se kertoo, että luulen tietäväni bändiä paremmin. Kenties olemme eri mieltä. Jotenkin se minut kuitenkin hämmentää.
Lontoolaisnelikko Wolf Alice tekee kovaa nousua ja on yksi tällainen bändi, josta näin hämmennyin. Fluffy olisi se varsinainen 7", mutta b-puoli on minusta äärimmäisen hieno. Fluffyssa ei ole mitään vikaa, mutta White Leather on warpaint-henkinen Daughter/The xx -annos. Eikä ysäriromantiikassakaan säästellä. Erittäin kova biisi ja potentiaalinen bändi. Tsekkaa Fluffy linkin takaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti