Odotin tänään bussia, kyllästyneenä kuuntelemaan samoja Spotify-soittolistoja. Onneksi tämä: Ysärikovat.
Yksissä tupareissa haettiin muistin pohjalta niin monet Jyrkin / ala-astediskojen kovat hitit soittoon, että välttämättä se poiki hienon soittolistan. Ystäväni tekemä ysikytluvun ehdoton soittovalikoima, let's party like it's 1995!
Playn painaminen tämän soittiksen kanssa oli kuin hyppy järveen jossa on uinut vuosia sitten ja odottaa pohjan olevan yhtä turvallinen kuin silloin. Silmät kiinni ja "play" poiki heti Deep Blue Somethingin ihanan renkutuksen, Breakfast at Tiffany's. Joka ei muuten oo wikipedian mukaan hirveen kaukana tässä blogissa mainituista genreistä. Wiki väittää et Deep Blue on alternative-newwave-dream-pop-rockia ja post-grungea, joten peukku siitä.
Kymmenvuotiaana kuullut lyriikat eivät menneet ihan putkeen: kun tänään tsekkasin tabulatuureja tähän kappaleeseen, tajusin miten kertsi oikeesti menee. Tykkään mun versiosta enemmän.
KUULIN: "And I said, what about, Breakfast at Tiffany's, she said I think high, remember the feld mines, historical I think, we both kinda liked it"
OIKEASTI: "And I said, what about, Breakfast at Tiffany's, she said, I think I remember the film, as I recall, I think, we both kinda liked it"
Vois olla huonomminkin. Kirjoitin ala-asteella myöskin c-kasetin paperille nauhoitettuani Another one bites the dust -kipaleen seuraavasti: "Anado van baits the dast".
