Fullsteamin julkaisema Orange Morning (8.2.), suomalaisen Neøv -yhtyeen debyyttialbumi, yllättää yhtenä alkuvuoden kotimaisista albumijulkaisuista. Ennusmerkit single-julkaisujen muodossa olivat totta kai lupaavia osoituksia bändin soundista ja näkemyksestä, mutta kun Orange Morningin yhtenäisyys, suunta ja äänimaailma paiskasivat kättä, ne jättivät hölmistyneeksi.
Yhtään Neufvoinin raunioille pystytettyä yhtyettä aliarvioimatta, en olisi osannut odottaa Anssi ja Samuli Neuvosen luotsaavan bändiä näin laadukkaaseen laukkaan. Aina albumin nimestä lähtien kelmeä, oranssi aamu lipuu kuulijan korvakäytäviä pitkin tajuntaan kyllästäen lopulta koko huoneen väsyneellä valollaan.
Temaattisesti siis debyyttialbumi uppoaa ns. kympillä. Eipä toisaalta ole äänimaailmassa tahi soitannassa soimaamista. Toki shoegazea ja dreampopia käytetään toisinaan leväperäisesti luonnehdinnassa, mutta Neøvin hallitsemana unenomaisuus on kuin harso, jonka läpi tarkastella maailmaa - kuin noettu lasi jonka takaa ihastella auringon palaamista pimmennyksen jälkeen.
Oli kappaleista tarjolla sitten levyn avaava Faces Against The Orange Rain tai vuoden parhaisiin lukeutuva Mellow, on auttamaton tosiasia, että tämän levyn kuuntelu on kauttaaltaan nautinto. Windvanella bändi astelee kuopilaisen Mew'n kengissä, toisaalta 1999:llä hieman Magenta Skycoden sielunmaisemissa - kumpikaan ei tietenkään ole synti, päinvastoin, vaan asettanee osaltaan ilmaisulle vertailupohjaa.
Rubikin Artturi Tairan ja Sampsa Väätäisen ansiot tuotantopuolella on syytä myös muistaa. Erinomainen albumi, kuuntele täällä.
Parhaat hetket: Daydream City, Mellow, 1999
Pinnan alla kuplivat: Faces Against The Orange Rain, Morning Fire, Whale Hymn

